Hei rakas päiväkirja! Alokasaikani alkaa olla lopuillaan. Minusta ei siis sittenkään tullut sivaria, vaan päätin viimein suorittaa roikkumaan jääneen asevelvollisuuden. Eihän tämä mitään mukavaa puuhaa ole, varsinkin kun eka viikko meni epämääräisen sairastelun takia veksin ja komppanian väliä ravatessa ja ensimmäisten lomien kunniaksi tulin sitten kunnolla kipeäksi. Lisäksi tuntuu, että tyttöystävälläni on virityksiä muiden kanssa. Kenties vain kuvittelen, tämä armeija tekee ihmisen väsyneeksi ja entistä sekavammaksi. Urheilujutut ovat tosin ihan jees, onneksi olen hiihtovalmennuksessa. Brittein saarilla riehuu suu- ja sorkkatautiepidemia. Hartsan ura taitaa olla finaalissa.