Hei rakas päiväkirja! Ukrainan hallitus erotettiin tänään, mutta olen edelleen töissä. Pari päivää on flunssa vaivannut, mutta päällisin puolin elämä taitaa olla ihan ok. Kaikkia juttujahan tässä pitäisi tehdä, mutta kaikella on aikansa. Hassua ajatella, että maaliskuussa tulee 25 vuotta täyteen kun aloin kirjoittaa tätä blogia. En ehtinyt käydä ennakkoäänestämässä, enkä varmaankaan käy varsinaisessa äänestyksessäkään kun vasta tuossa kotipaikkakunnalla piipahdin. Kävin myös katsomassa kun Kari Peitsamo esiintyi Tarjarockissa. Olen nähnyt Peitsamon ennenkin. Olen vanha mies, liian vanha mies. Vieläköhän tässä olisi mahdollisuuksia nuortua? 

Hei rakas päiväkirja! Lahden kaupunki täytti tänään 100 vuotta ja mitenkään siihen liittymättä puolivuotinen työsuhteeni opettajana alkoi virallisesti.

Hei rakas päiväkirja! Ilmatieteen laitos rekisteröi tänään syksyn poikkeuksellisen lämpöaallon päättyneeksi. Kesällä olin rutiköyhä ja paremmassa kunnossa kuin edellisenä vuonna. Nousukunto kuitenkin katkesi 10 päivän kuumejaksoon elo- syyskuun vaihteessa, jonka takia opinnotkin häiriintyivät. En ole käytännössä opiskellut ollenkaan koko syksynä. Töitä olen vähän tehnyt. On pakko, ei ole enää rahaa. 

Hei rakas päiväkirja! Päätin aloittaa ties kuinka monennen kerran treenaamisen. Voitin sen kunniaksi pari päivää sitten hölkkäkisan. Taso tosin oli surkea. Jäin omasta ennätyksestäni samalla reitillä 1½ minuuttia ja matka oli vain 6km. Opinnot tahmaavat edelleen, osin töiden takia, osin taiteilemisen. Tuntuu, että töissäkäynti on turhaa, rahat menevät kädestä suuhun. Opintotuetkin loppuivat kuukausi sitten. Tulee tosi köyhä kesä, kun en ole töitäkään hakenut. Ensimmäinen Disneyland täytti 50 vuotta.

Hei rakas päiväkirja! Rafael-myrsky riehui tänään eri puolilla Suomea. Minun elämäni on semmoista, että välillä teen työtä ja välillä opiskelen. Vähän juoksenkin. Kuppiakin tulee otettua melko tasaisesti. Kunto ei ole entinen. Taideharrastuksen kautta olen saanut joitakin uusia tuttavia. Joskus tuntuu, että joutuu jakamaan itseään vähän liian monelle ihmiselle, tarkoitan henkisellä tasolla. Minulla oli tuossa hiljattain "suhde", jota toinen osapuoli lienee pitänyt seurusteluna, mutta minä en sitä oikein ikinä osannut ottaa sillä tavalla. Vuosi sitten taas oli hyvinkin tiivis suhde erääseen taidelukion abiin, mutta jälleen kerran osoittautui, ettei ikäero ja elämäntavan erilaisuus välttämättä oikein toimi. Tai en minä tiedä, ehkä olen vain mitätön luuseri. Kyllä tässä iässä pitäisi olla jo koulutus ja ammatti jne. Ikätoverit luo jossain uraa. No, potkinpa eteenpäin niillä eväin, mitä olen itselleni järjestänyt.